venyttely selkärangan kierto

Venyttely

Nettimyynnissä ollut venyttelyvihko on sulautunut yhteen pilates 1 ja 2 -vihkojen kanssa kirjaksi ”Pilates & venyttely – selkeä ja käytännöllinen opas kotiharjoitteluun”.

Riippumatta siitä mitä liikuntalajia harrastat, verryttelyä ja venyttelyä tarvitaan aina.

Venyttelystä tulee välittömästi hyvä olo. Uskon että asiassa on myös psykologinen puoli. Lihaksiin ja hermoratoihin tallentuu tunnemuistoja, henkisiä ”kramppeja”, joita venyttely myös laukaisee.

venyttely-uusi160

Olen vakuuttunut siitä, että monipuolinen liikuntaohjelma olisi välttämätön jokaiselle nykyihmiselle, myös ruumiillisen työn tekijöille. Ihmisen anatomia kehittyi yli 2 miljoonan vuoden aikana Afrikan savanneilla ja metsämailla, olosuhteissa jotka eroavat kuin yö ja päivä nykyisestä elämänmenosta.

Ongelma ei ole se, että liikumme ja rasitamme elimistöämme ”liian vähän”. Itse asiassa rasitamme sitä liikaa ja väärällä tavalla. Istuminen ja huono ryhti eivät merkitse lepoa, vaan päin vastoin kohtuutonta kuormitusta selkärangan nikamille ja niitä tukeville lihaksille. Myös niskan, selän ja lantion seudun joidenkin lihasten krampinomainen kiristyminen on merkki liian suuresta rasituksesta, ei liian pienestä. Tietysti tätä rasitusta edeltää ryhtiä kannattelevien lihasten löystyminen ja veltostuminen.

Mutta vaikka kuinka harjoittaisit vatsalihaksiasi, se ei auta jos esim. lonkankoukistajat ovat niin kireät että ne vetävät lantion väkisinkin väärään asentoon. Myöskään selkälihastreeni ei auta, jos rintalihakset ovat niin kireät ettei yläselkä pysy suorassa – ja kaikki tämä heijastuu selkä- ja niskakipuina.

Hyvä ryhti ei ole vain kaunista, se on terveellistä: silloin sisäelimet ovat kannatetut ja suojatut, aineenvaihdunta toimii ja oikeanlainen hengitys käy mahdolliseksi.

Kun nykypäivään säilyneitä kivikautisia metsästäjä-keräilijä -heimoja tutkittiin, tehtiin yllättävä havainto: heidän ”työpäivänsä” oli suhteellisen lyhyt. Paljon aikaa kulutettiin yhdessäoloon, leirinuotiolla istumiseen, tarinoiden kertomiseen, tanssiin ja rituaalimenoihin. Tämä on syytä pitää mielessä jos kuvittelee että pitkiä työpäiviä tekevät raskaan ruumiillisen työn tekijät eläisivät jotenkin terveellisemmin kuin toimistoissa istuvat. Näin ei välttämättä ole.

Marja lämmittelee pihalla. Oma kuva.


Marja lämmittelee pihalla. Oma kuva.

Rentouttava venyttely, yleensä rauhalliset liikuntalajit samoin kuin rasituksen ja levon järkevä vaihtelu ovat tärkeä osa tehokasta liikuntaohjelmaa. Punttitreeniä harrastavat tietävät tämän: lihakset tarvitsevat lepopäivän treenin jälkeiseen vahvistumiseen.

Noin 50.000 vuotta sitten ihmissuvun kehityksessä tapahtui käänne, jota esihistorian tutkijat nimittävät ”suureksi harppaukseksi”. Eräs aiheemme kannalta merkitsevä muutos tapahtui vasta tuolloin: elinikä piteni. Kun ihmiset olivat parin miljoonan vuoden ajan eläneet korkeintaan noin 40-vuotiaiksi, niin nyt monet elivät yli 60-vuotiaiksi ja kauemminkin. Naisille kehittyi vaihdevuodet, joita ei millään muulla eläinlajilla tunneta.

Nykyisin teollistuneissa maissa keskimääräinen elinikä on entisestään pidentynyt toisaalta lääketieteen kehityksen, toisaalta parantuneen ravinnon, erityisesti riittävän proteiininsaannin ansiosta.

Aivan maalaisjärjellä ajateltuna on selvää, että tämä kaikki asettaa nykyihmiselle kokonaan uudenlaiset haasteet elämäntapojen ja liikunnan suhteen, mikäli haluaa tuon pitkän iän elää terveenä.

Selkärangan kierrot ovat aivan olennaisia terveydelle, ja niiden tekemiseen on lukemattomia tapoja. Tämä venytysasento on yksi tehokkaimmista ja nautinnollisimmista. Kuva: Mauno Lahdenranta.

Vastaa