Kalat

Uusi tutkimuslöytö D-vitamiinista

Uusi tutkimuslöytö D-vitamiinista

| Helsingin kalamarkkinoilta. KUVA: Pate Tirkkonen |

 
Helsingin Sanomat kertoo 13.12.03 suomalaistutkijoiden löydöstä seuraavasti:

”Tampereen yliopiston anatomian professorin Pentti Tuohimaan ja solubiologian professorin Timo Ylikomin tutkimusryhmät ovat sekoittaneet D-vitamiinitutkimuksen koko mailmassa. Niiden mukaan D-vitamiinia ei ole olemassakaan, ei ainakaan sellaista kuin on luultu.

Sitä vastoin tutkijat ovat löytäneet uuden hormonin ja sen myötä uuden hormonijärjestelmän. Havainto muuttaa käsityksiä syövän ja monien muiden tautien hoidosta, sillä hormoni vaikuttaakin koko elimistöön”.

Kirjoituksen mukaan tutkimusryhmän kiinalaisjäsen Yan-Ru Lou teki vuosi sitten mullistavan havainnon, jonka mukaan maksan tuottama kalsidioli, jota aikaisemmin on pidetty mitättömänä, on hormoni joka vaikuttaa kaikkiin kudoksiin. Se viestittää niille ympäristön tilasta, kertoo milloin niiden pitää jakautua, ja myös estää niitä jakautumasta. D-vitamiinin puutos saa kudokset villiintymään ja voi aiheuttaa syöpää.

Tutkimuksen mukaan tämä maksan tuottama D-vitamiini ehkäisee eturauhassyöpää tai lykkää sen puhkeamista. Se vähentää myös rintasyövän, paksusuolen, peräsuolen, munuaisen, munasarjan, haiman, virtsarakon, ruokatorven, sappirakon ja mahalaukun syövän riskiä, samoin alttiutta sairastua lymfoomaan tai leukemiaan.

Myös MS-taudin oireet lievenevät D-vitamiinilla ja se vaikuttaa lupaavalta myös Alzheimerin taudin hoidossa. ”Maailman halvin lääke”, sanoo professori Tuohimaa Hesarin mukaan. ”D-vitamiinin oikealla käytöllä voitaisiin vaikuttaa Suomen syöpätilanteeseen enemmän kuin millään muulla”.

Myöhemmin (17.12.03) ylilääkäri Matti Välimäki korjaa Hesarin mielipidesivulla kirjoituksessa olleita epätäsmällisyyksiä ja toteaa mm. seuraavasti:

Luututkijan silmin D-vitamiinitilanne Suomessa on todella huono ja seerumin 25-hydroksi-D-vitamiinin pitoisuudet ovat kaukana niistä tavoitteista, joita kansainvälisessä kirjallisuudessa on esitetty.

D-vitamiini on varmasti turvallista 2000 yksikön päiväannoksissa, mikä on selvästi enemmän kuin suomalainen D-vitamiinin saantisuositus.

D-vitamiinia saa eniten kalasta. Hesarin mukaan tutkijat arvelevat, että kasveista saatava D-vitamiini ei imeydy. D-vitamiinia muodostuu myös ihmisen iholla auringonvalon vaikutuksesta. D-vitamiinin pitoisuus suomalaismiesten elimistössä on romahtanut, toteaa Hesari, ja arvelee sen johtuvan siitä, että ulkotöistä on siirrytty sisätöihin.

Dosentti Christeer Lamberg-Allardt ottaa osaa keskusteluun toteamalla, että on utopistista ehdottaa että Suomen kansan D-vitamiinitilannetta voitaisiin parantaa etelänmatkoilla. Hänen mukaansa samaa D3-vitamiinia (joka muodostaa syöpää ehkäisevää kalsidiolia), löytyy luonnostaan kaloista ja munankeltuaisesta. Hän toteaa myös, että Suomessa on vuoden 2003 alusta lisätty D3-vitamiinia kaikkiin maitoihin ja piimälajeihin (paitsi luomutuotteisiin). Lisäksi margariineihin ja kevytlevitteisiin lisätään D3-vitamiinia. Kirjoittaja väittää, että D3-vitamiini imeytyy tutkimusten mukaan suolesta erinomaisesti, olipa lähde mikä tahansa. Tiettyjen metsäsienien sisältämä D2-vitamiini ei imeydy yhtä hyvin. Kasveissa ei tämän kirjoittajan mukaan ole lainkaan D-vitamiinia.

Lamberg-Allardtin mukaan monet tutkimustulokset viittaavat siihen, että nykyinen D-vitamiinin saantisuositus ei riitä nostamaan veren kalsidiolipitoisuuksia sopivalle tasolle. D-vitamiinin liikasaanti on haitallista, mutta tällöin puhutaan aivan toisista annoksista kuin mitä ruuasta voi saada.

Kommentti:

Kalarasvojen terveyttä edistävistä vaikutuksista vallitsee nykyisin verraten laaja yksimielisyys asiantuntijoiden piirissä – vaikka jotkut painottavat tätä asiaa enemmän kuin toiset. On löydetty kalaöljyt, omega-3 rasvahapot, transrasvat ja nyt (rasvaliukoinen) D-vitamiini, ja mitä seuraavaksi?

Uusien löytöjen valossa pitäisi vanhat käsitykset ja tutkimustulokset arvioida uudelleen. Kuinka paljon esim. on syytetty tyydyttyneitä eläinrasvoja sellaisista terveysongelmista, jotka ovat johtuneet kalansyönnin vähenemisestä, kananmunien hyljeksimisestä, liian vähäisestä omega-3 rasvahappojen saannista tai transrasvaa sisältävästä valmis- ja roskaruuasta.

Samaten tällaiset uutiset panevat miettimään mainontaa. Kun mainoksessa lukee suurin kirjaimin ”0,1 %”, ei tarvitse enää mainita että luku tarkoittaa rasvaa. Viesti on todella mennyt perille: vähärasvainen on ”kevyttä” ja terveellistä. ”Kalori on kalori, ja rasvassa on enemmän kaloreita kuin missään muussa ravintoaineessa”, on iskostettu jokaisen laihduttajan tai ylikiloja murehtivan päähän. Kuinka paljon tämä on vaikuttanut kansanterveyteen, esim. vaikkapa D-vitamiinin saannin huonoon tilanteeseen?