Ranskan presidentinvaalit ja Algerian sota

Ranskan presidentinvaaliväittelyssä tuli esiin asia, jota ei raportoitu ainakaan englanninkielisissä uutisissa, mutta joka on Ihmiskunnan tie -väittelysanakirjan idean kannalta tärkeä.

le Pen hyökkäsi Macronia vastaan siksi että tämä oli hiljattain käynyt Algeriassa ja sanonut siellä että Ranska syyllistyi rikoksiin ihmisyyttä vastaan Algerian sodan (1954-62) aikana. le Penin mielestä tuo oli aivan kauheata ja epäisänmaallista. Tähän Macron vastasi mielestäni asiallisesti, sanomalla että menneisyyttä on käsiteltävä rehellisesti jotta päästäisiin eteenpäin, ja pitää tunnustaa menneet vääryydet ja rikokset.

le Pen vetosi tuossa tiettyyn äänestäjäkuntaan: Algeriassa oli huomattava määrä ranskalaisia, joita oli sinne lähtenyt 1800-luvun alkupuolelta lähtien, eli he olivat useiden sukupolvien ajan asuneet siellä ja heillä oli suuret viiniviljelmät ja muut bisnekset. Se oli perinteinen siirtomaavalta, eli kaupungit oli jaettu eurooppalaisten, arabien, kiinalaisten ja ties minkä omiin erillisiin alueisiin. Se oli siis avoimeen rasismiin perustuva järjestelmä.

Nämä mustajaloiksi (pied noir) kutsutut ranskalaiset joutuivat sodan päätyttyä muuttamaan emämaahan, jossa he olivat evakkoja, ja usein varmaan jättämään valtavat omaisuutensa Algeriaan. Ja olivat siis hyvin katkeria. Myös sen vuoksi että sota oli molemmin puolin hyvin raaka. Vapautusrintama käytti esim. terrori-iskuja (kranaatteja ym.) ranskalaiskaupunginosiin, kahviloihin, elokuvateattereihin ja maatiloille.

Mutta Ranskan kostotoimet olivat sitten sellaisia että lahdattiin koko kylä, jne. Esim. viiden ranskalaisen kuolema kostettiin lahtaamalla kymmeniä tuhansia täysin asiaankuulumattomia siviilejä. (Kylät olivat väkirikkaita…) Kidutus oli säännönmukaista. Joten kyllä on aivan asiallista sanoa että Ranska syyllistyi rikoksiin ihmisyyttä vastaan. Koko siirtomaajärjestelmä oli sitä.

Joka tapauksessa nämä mustajalat ja heidän jälkeläisensä ovat vieläkin merkittävä ryhmä Ranskassa. Esim. kun Hollande pyysi anteeksi Ranskan julmaa siirtomaavaltaa Algeriassa, hänen oli samalla pyydettävä anteeksi näiltä mustajaloilta heidän kohteluaan kun he joutuivat muuttamaan emämaahan. Luulisin että heitä on katsottu kieroon vähän samalla lailla kuin Vietnamin sodan veteraaneja jenkeissä. Ja tietysti taloudellisesti heillä on ollut vaikeaa – ainakin omasta mielestään.

Mutta myös Melanchon, äärivasemmistolaiseksi nimetty ehdokas, kertoi että hän on syntynyt Marokossa, ja miten vaikea oli muuttaa Ranskaan, miten häntä kiusattiin (hän oli kai 10-12-vuotias silloin).

Algerian itsenäisyyttä ja sodan päättymistä vastustettiin Ranskasta armeijan upseerien aseellisella vallankaappausyrityksellä, joka kohdistui de Gaullea vastaan. (OAS, eli “salainen armeijajärjestö”).

Samassa yhteydessä Pariisissa tapettiin satoja Ranskaan muuttaneita Algerian arabeja. Se oli täysin sumeilematon joukkomurha. Näin dokumentin jossa eräs kadulla kulkija sanoi haastattelijalle: ”Tuolla niitä mutakuonojen ruumiita ajelehtii Seine-joessa…”.

Tuokin on tapahtuma jota ei yleensä tiedetä eikä muisteta, se oli kertakaikkinen teurastus, keskellä Pariisia sivistyneessä demokratiassa!

Silloinen Pariisin poliisipäällikkö (joka oli antanut käskyn) sai potkut, mutta tietääkseni ei mitään kunnon anteeksipyyntöä tai korvauksia ole uhreille ja heidän omaisilleen annettu.

Joka tapauksessa on mielenkiintoista että Algerian sota tuli tuolla tavalla esille presidentinvaaliväittelyssä. Se on ehdottomasti asia, josta tarvittaisiin totuuskomissio tai kansalaisten totuusfoorumi. Se voisi osaltaan auttaa Pariisin lähiöissä muhivan väkivallan, radikalisoitumisen ja toivottomuuden ratkaisuissa (ei tietenkään ainoa eikä edes pääasiallinen).

Macron on kovasti luvannut EU:n uudistamista, ja jos ei hän siihen yhtään kykene, hän menettää kannatustaan hyvin nopeasti. Ottaen huomioon että suuri osa hänen kannatuksestaan johtuu le Penin vastustamisesta, ei hänestä.

Ehkä hän voisi kiinnostua VSK-ideasta? – Sehän sisältää menneisyyden vapaan ja asiallisen käsittelyn.

ARTIKKELIKUVA: FLN:n taistelija ranskalaissotilaiden vankina. Wikimedia Commons.

Vastaa