Kiinalaista ruokaa

Liharavinnosta luopuminen ei poista maailman nälkää

| Kiinalainen sianliha-ateria. Kiinassa ei ennen juurikaan näkynyt lihavia ihmisiä, nyt jopa lasten lihavuus on ongelma. Kuva: Wikipedia |
 
Diabetes-liiton sivuilla on joulukuussa 2003 julkaistu artikkeli, jossa Diabeteskeskus, ravitsemusterapeutti Liisa Heinonen ja professori Antti Aro käyvät alakarppiruokavalioiden kimppuun.

Artikkelin lopussa tunnustetaan nykyisten ravitsemussuositusten umpikuja:

Ehkä rasvadieettien suosio kertoo myös siitä, että valistaminen tasapainoisen, vähärasvaisen ruuan terveellisyydestä on alkanut kyllästyttää sekä valistettavia että valistajia. Ravintovalistukseen pitäisi keksiä uusia näkökulmia.

Mitä uusia näkökulmia ja ideoita ravitsemusvalistajat sitten ovat keksineet? Kas, seuraavaa:

Joitakin uusia ideoita on jo syntynyt. Meneillään oleva kasvisten syömiseen houkutteleva kampanja ei kiellä mitään vaan päinvastoin kehottaa syömään paljon, jopa puoli kiloa päivässä kasviksia. Houkuttimena on sama ajatus vapaasta syömisestä kuin rasvadieettien markkinoijilla: voit syödä vatsasi täyteen lihomatta (kun syöt kasviksia).

Kasvisten syömiseen kehottava kampanja ansaitsee kaiken kannatuksen sinänsä. Kasvisten merkitysten korostaminen onkin virallisen ravitsemusvalistuksen hyviä aikaansaannoksia. Mutta ”uusi idea” se ei ole, ja yllä sanotussa muodossa idea on lähinnä surkuhupaisa. Kasviksilla voi ehkä täyttää vatsansa mutta kylläisyyden tunne jää saamatta. Sitäpaitsi kasviksista puuttuvat tyystin ihmisen välttämättä tarvitsemat tärkeimmät makroravinteet, nimittäin proteiini ja rasva. Entäpä sitten maku? Mitä on salaatti ilman öljykastiketta tai höyrystetyt vihannekset ilman voisulaa? Tuollaisella kehotuksella ei Matti Meikäläinen kykene vastustamaan lähikaupan keksi- ja karkkihyllyjen houkutuksia, se on varma.

Ja aivan kuin valistajat olisivat tämän itsekin tajunneet, sillä kehotusta kasvisten syöntiin on vahvistettu syyllistävällä moraalisaarnalla, joka on oikein erikseen värilliseen laatikkoon präntätty:

(…) Eläinproteiinin tarpeettoman runsas syöminen on paitsi terveydelle haitallista myös luonnonvarojen tuhlausta.

Suuri osa maapallon väestöstä elää ruuan puutteessa. Ravinnon riittävyyden turvaamiseksi kannattaa suosia kasvikunnan tuotteita. Eläinproteiinia ei ekologisista syistä voi tuottaa niin paljon, että ruokaa riittäisi koko maapallon väestölle.

On elitististä ja itsekeskeistä syödä ylenmäärin lihaa ja rasvaa, kun puoli maailmaa kärsii ruuan puutteesta. (Lihavointi HS)

Haluaisinpa tietää, mitä Diabetesliiton jäsenet tästä ajattelevat? Varmasti heidän – ja muiden diabetesta sairastavien – joukossa on monia, jotka ovat saaneet suuren avun vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta, kenties pelastaneet henkensäkin sen avulla. Pitäisikö heidän nyt vaipua tunnontuskiin oman epäeettisyytensä, elitisminsä ja itsekeskeisyytensä takia? Tämä moralisoiva ajatuskulku on kasvissyöjäpiireissä suosittu, mutta se ei kestä kriittistä tarkastelua.

Maailman ruokatuotanto on kokonaisuus jossa jokainen osa on tarpeellinen.

Väite siitä että karjatalous olisi ristiriidassa viljan viljelyn kanssa, ei pidä paikkaansa. Esim. suomalaistutkijat Maijala ja Griinari ovat todenneet, että lehmän tuottama proteiini on paljon kustannustehokkaampaa kuin viljan. Weston A. Price Foundation USA:ssa ajaa luonnonmukaisen lihatuotannon asiaa. Heidän mukaansa kaksi kolmannesta maapallon kuivasta maasta on viljelykseen sopimatonta, mutta laiduntava karja pystyy sitä hyödyntämään. Eläimet ovat uusiutuva luonnonvara. Ne pystyvät käyttämään ihmiselle kelpaamatonta ravintoa ja muuttamaan sen ihmiselle sopivaan muotoon. Ne tuottavat myös lannoitetta jota ilman kemiallinen tehoviljely kiihtyisi – ja sehän on eräs pahimpia luonnon saastuttajia. Erityisen hälyttävä on maailman vesistöjen tila ja kalojen elohopeapitoisuus, kun samaan aikaan ravitsemustieteelliset tutkimukset kerta toisensa jälkeen todistavat kalan ja kalan rasvojen terveellisyydestä.

Ongelma ei ole siinä että lihaa tuotetaan vaan siinä miten. Ja se taas on taloudellis-poliittinen kysymys. Ongelmat ovat valtavia, sitä on turha kiistää. Mutta juuri siksi on harhaanjohtavaa kuvitella ”tekevänsä jotain”, jos luopuu liharavinnosta. Sellaisen suositteleminen on vielä pahempaa. Se ajaa keskivertoihmisen suoraan karkki- ja keksitehtailijoiden syliin.

sitaatti
Voi logiikan riemuvoitto!

Sehän on elitististä ja itsekeskeistä ylipäätään syödä, kun puoli maailmaa kärsii ruuan puutteesta!

Nimimerkki Nist Alakarppi-keskustelussa

Jos ruokavaliovalinnoilla haluaa vaikuttaa taloudellisiin ja poliittisiin realiteetteihin niin paras valinta on luopua roskaruuasta. Siinä on todellinen syntipukki ja asia jossa kuluttaja voi sekä äänestää lompakollaan että edistää maailman väestön terveydentilaa.

Lisäksi, mitä enemmän maailmassa on terveys- ja luonnonsuojelutietoisia lihansyöjiä, sen voimakkaammaksi käyvät vaatimukset eläinten hyvästä kohtelusta ja luonnonmukaisesta ruokinnasta.

Jos kaikki ryhtyisivät kasvissyöjiksi, niin miten kävisi nälkäongelman? Ei mitenkään, koska nykyäänkin on ruokaa riittävästi. Globaali maailmantalous on epäoikeudenmukainen järjestelmä, jossa köyhiä maita sorretaan. Lihansyönnistä luopumalla ei tähän asiaan voi vaikuttaa.

Samaa logiikkaa noudattaen pitäisi Diabeteskeskuksen, Liisa Heinosen ja Antti Aron myöskin paheksua kaikkia autonomistajia. Yksityisautoiluhan vasta maapallon voimavaroja syökin. Jos jokainen maailman ihminen omistaisi auton, öljy loppuisi maailmasta niin nopeasti että se varmasti aiheuttaisi kolmannen maailmansodan. Kenen syy? Tietenkin länsimaiden ylilihavien, liikuntaa harrastamattomien ja diabetekseen sairastuvien ihmisten!

On eettisesti arveluttavaa, elitististä, itsekeskeistä ja typerää syyllistää ihmisiä ja näin estää heitä hoitamasta terveyttään tavalla jonka he itse parhaaksi katsovat.

– – –
Kommentti Antti Aron artikkeleihin; Diabetesliiton sivuilta poistettu yo juttu.

http://www.pronutritionist.net/karppaaminen-vaarallista-diabeetikoille-totesi-antti-aro/

Kirjoitettu 14. Mar, 2012 kirjoittanut Reijo Laatikainen alueella Blogi

Tohtori Tolosen sivuilta:

http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=895

Suomen Diabetesliitto käänsi takkinsa huhtikuussa 2012. Järjestön ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka kirjoitti 12.4.2012 Aurinkorannikon diabetesyhdistykselle mm. seuraavaa:

”Suomen Diabeetsliitto ei järjestönä ota kantaa erilaisiin ruokavalioihin tai ravintolisien käyttöön diabeteksen hoidossa. Jokainen yksilö päättää itse minkälaisilla keinoilla, kenen antamien ja kuinka luotettavien neuvojen perusteella omaa diabetestaan hoitaa. Suomalaiset hoitosuositukset perustuvat lääkäriseura Duodecimin koordinoimaan Käypä hoito – järjestelmään www.kaypahoito.fi. Tämän lisäksi Diabetesliitto on aika ajoin koonnut asiantuntijatyöryhmiä, jotka ovat laatineet Käypä hoitoa täydentäviä suosituksia mm. ruokavaliosta. Yleinen pohjoismainen ruokavaliosuositus ilmestynee tämän vuoden aikana ja eurooppalainen diabeteksen ruokavaliosuositus vuonna 2013. Diabetesliiton asiantuntijat ja liitossa työskentelevät ammattilaiset antavat ohjeita sekä oman tieteellisen koulutuksensa, käytettävissä olevan kirjallisuuden ja tutkimusten sekä pitkäaikaisen käytännön kokemuksensa perusteella.”

Vastaa