Kissa

Hippuvikkelän päiväkirja

Matte häippäs Madeiralle, noin vaan. Tänne tuli yx täti. Hyvä tietysti et on joku, mut emmä arvaa mennä sen kainaloon kehrään. Mä istun fönarin ääres haistelemas outoi hajuja mitä tulee ulkoota. Joskus mä istun siinä koko yön. Siit tulee haaveellinen olo, niinku kattelis leffaa tai jotain. Niinku ex tie: et ulkonaki on maailma, mut ei tarvi ottaa siittä mitään vuassadan jysärii. Sen ku haistelee vaan turvallisen välimatkan päästä.

Joskus mä silti armosta meen tädin jalkopäähän koisiin, kun mä epäilen et se on hellyyden tarpeess. Tän tädin omat kissat on melko rahvaanomasii, niin se ei tajuu millasta on olla semmonen aristokraatti ku mä.

hippu3

On siinä yx hyvä puoli kieltämättä. Siis tää et jos mä naukasen, niin se heti kiikuttaa mulle safkaa. Tänään se anto mulle jädee kello 2 yöllä, ja kun mä en viittiny safkaa sitä (se oli jotain nugaata, eikä vaniljaa niinku kuuluis), niin se hätäänty, niinku mä venaisin täs suolet solmus. Ku mä naukasin, ihan noin vaan seurallisuuden vuax. Niin se kiikutti mulle kohta Kittekattelihapullii kupillisen.

Mä sanoin et juttu on näin, et exä vois joskus antaa mulle jotain muuta ko tätä huusmanskostii. Se on köttbullar vaan joka aamu et tympii välistä. Voi olla et se tajus, se on saanu kiluja jostain.

Yx paha puoli täs tädis on se, et täällä on niin hiljasta nykysin. Me ei enää kuunnella radioo ei mitään, ja mitä mä kaipaan niin niitä telkkarin luanto-ohjelmii. Siis tää istuu päiväkaudet vaan tos keittiön pöydän ääress ja lukee jotain kirjaa.

Paitsi tiätty sinä päivänä kun se oli saanu kiluja. Se tuli melko myähään himaan, ja sit se meinas kompastuu muhun kun se ei löytäny valonappii. Se mutis jotain ylitöistä, mut mä sanoin et ei me perille, luntshi pöytään täti ja vähän vikkelään.

Nyt se katto mua ja sano: ”HIPPUvikkelä”, silleen, ex tie. Imelä täti vähän, mut meit on moneen junaan. Saas näkee ny, millon se rauhottuis ja mentäis koisiin, kelloki on tas kohta kolme ja sitä rataa.

Joo. Siis mä kysyin tädiltä et mix varten te ihmiset puhutte kaikest orjien vapautuksesta ja naisen vapautuksest noin niinku. Et miten olis tämmönen kissojen vapautusliike tai muu vallankumoukseen vivahtava tapahtuma?

No, tää täti sano siihen et ei meittiä voi vapauttaa, kun me ollaan luannostaan villejä ja vapaita ja kissaks syntyneitä. Sitäpaitsi et mäki viuhahtaisin vaa johonkin alkuviidakkoon tai ainaki tohon Rinkeby sentrumiin eikä meikäläistä pahemmin sen jälkeen näkyis.

Joten vapautusliike sixeen. Mä menin koriin ja ajattelin et päivä kerrallaan.

hippu1

Täti tuli tänään luennolta. Mä naukasin noin alux. Se sano:
– HIPPUvikkelä, murmeli, maskotti, marakatti, ja tota rataa. Sit et Hegelin dialektiikan ynnä historian lukeminen ois niinku yx ihmisen suurimmist autuaax tekevist jutuist.

Mä sanoin siihen et voi hyvinki olla, mut tiäx mikä tekee autuaax semmosen pienen kissan ku mä. Se sano: joo, mut ku ei kaupas ollu keuhkoo.

Sit se alko selittää mulle sitä Hegeliä: jotain et järkevä vaan on todellista, ja kaikki muu ois ex tie epätodellista vaikka se olis ex tie niinku olemassa kumminki. Mä sanon tohon vaan et täti ja sen ruokakassi varsinki on musta todellinen, vaikka tädin järkevyydestä en niin menis takuuseen. Mut täti sanoi tähän et siin ois niinku joku järkevä ydin joka voiski tulla todex.

Paljo mahdollista, mä sanoin, mut eix leikittäis jo. Mä hyppäsin kokeex pari varvii ilmas ja täti alko nikotella. Sit se sano: HIPPUvikkelä, sinä olet todella oikea sirkus-aristo-katti.

Mä hyppäsin uuden varvin, semmosen kaksoiskierteen ja landasin takatassuille. Sit mä menin pöydän alle ja tsiikasin siältä et mitä se tähän sanoo. Se meni sanattomax vaik mä ite sanonki.

Sit se sano et mä oisin niinku virtaviivanen, ja et mulla ois niinku egyptiläinen katse, ja sit viäl et mul ois huulet mutrulla ja et viikset niinku sojottais hassusti ja sillee.

Mä kurahdin, sit mä menin bunkkaan kerälle, ja tää peräs. Sit mä ojentelin mun kaulaa ku se rapsutti mua leuan alta ja katoin sitä egyptiläisesti. Se tuli siittä suunnattoman onnellisex, ja mä miätin, et joillaki on siis halvat huvit. Mut kieltämättä mustaki tuntu mukavalta, ja mikä ettei ku se mun oma Matte kerta viipyy niin kauan.

Niin et jos mä pualtoist viikkoo pihtaan, niin hyvä, mut emmäkään loputtomiin jaksa.

Sit täti pani musaa soimaan ja usko huvikses niin se jopa hyppäs vähä tai jotain sinne päin. Mut ei siitä sen enempää… Se on kato tyyli köyhän etuoikeus, ainaki jos on Russian blue niinku mä, tai ainaski sinneppäin!

Vastaa