Algerian sota

Palautetta kirjasta Kallista hiekkaa

Palautetta kirjasta Kallista hiekkaa

Seuraavassa joitakin lehtiarvioita, lukijan kirjeitä ja blogikirjoituksia kirjasta, joka siis aikaisemmin ilmestyi nimellä Legioonan sotilas. Nimivalinta oli kustantajan (Readme.fi) toivomus. Kolmas painos on ilmestynyt nimellä Kallista hiekkaa, joka oli kertojan kanssa sovittu.
Continue reading →

Posted by hsantavu in Algerian sota, Historia, Muukalaislegioona, 0 comments
Algerian sota 1954-62

Algerian sota 1954-62

Yleensä ja ruohonjuuritasolta katsottuna

”Algeria oli kuulunut Ranskalle 1830-luvulta lähtien. Ranskalaiset tulivat omien sanojensa mukaan ystävällisissä aikeissa ja ’tieteellisten tarkoitusperien vuoksi’.

Mitä todella tapahtui? Algerialaiset alistettiin väkivaltaisesti. Ranskalaiset loivat oman mukavan paratiisinsa hehkuvan taivaan alle, jossa heidän viiniviljelmänsä antoivat pian runsaita satoja. Algeriasta tuli eräs Ranskan tärkeimpiä siirtomaita.

Juuri tämän vuoksi ranskalaisten oli niin vaikea luopua vallastaan Algeriassa. Ja tämän vuoksi vapaustaistelusta tuli niin äärettömän verinen.”

Näin sanoo algerialainen Saeed Assad filmissään Testamentti.

Algerian sota vaati useiden arvioiden mukaan n. miljoona ihmishenkeä. Suurin osa kuolonuhreista oli siiviilejä – ja ylivoimainen osa näistä siviiliuhreista arabeja. Sota oli molemmin puolin hyvin raaka.

Continue reading →

Kallista hiekkaa

Kallista hiekkaa

Suomalainen muukalaislegioonalainen Algerian sodassa v. 1954-59

Eloisa ruohonjuuritason kertomus sekä muukalaislegioonasta että Algerian sodasta.
Continue reading →

”Totuutta, ei mitään Ramboa”

”Totuutta, ei mitään Ramboa”

– Miten tämä kirja on syntynyt?

Tutustuin Jaskaan 80-luvun lopulla asuessani Tukholmassa. Jaska oli tuolloin jo pahasti antanut periksi alkoholille ja syrjäytymiselle. Viehätysvoimaa hänessä kuitenkin oli, psykologista silmää, tilannetajua ja huumoria. Jaskan verbaali-nen ulosanti oli vailla vertaa, vaikkakaan hän ei kirjallisesti kyennyt ilmaisemaan itseään yhtä elävästi kuin puheessa.

Koska Jaska kertoi minulle nuoruusmuistojaan, nämä hyvät piirteet korostuivat. Kuten hän itse sanoi, hän oli legioonaan lähtiessään kuin ”imupaperi”. Vaikutelmat ja kokemukset painuivat mieleen nuoruuden vastaanottavaisuudella ja herkkyydellä. Vanhempi Jaska muisti kaiken hämmästyttävän tarkasti.
Continue reading →

Legioonakirja sisallys

Kallista hiekkaa – suomalainen muukalaislegioonalainen Algerian sodassa

Sisällysluettelo:

1. Lähtö legioonaan

Complètement fou?
Komentajan Mona-Lisa hymy
Afrikkaan
Continue reading →

Jalkaväkikoulutus – ote

Jalkaväkikoulutus – ote

Afrikan puolella Sidi bel Abbèsissa oli CP kolmonen, eli vastaanottoyksikkö. Siellä otettiin isommat höyryt pois Janatuisilta. Me oltiin missfostereita, äpäriä, ei-toivottuja, paska-ainesta – kaikkea muuta muttei legioonalaisia. Simputusta riitti.

Sitten porukka jaettiin eri koulutuskeskuksiin, ja minut määrättiin Mascaraan.

Mascarassa minut huudettiin kuudenteen komppaniaan. Siellä koulutusjermut odotti, ja olihan ne synkän näköisiä kavereita. Huippuun trimmattuja. Me oltiin valkoisia kuin lakanat heidän rinnallaan. Ahavoituneita jermuja, kädet puuskassa ja pää kallellaan… Sitten alkoi tulla kuin konekiväärin piipusta, matrikyyli matrikyylin perään. Yhdellä kädellä he osottivat aina sormella, että tuonne, ja tuonne… – Cent quatre trois cent vingt quatre! Ja vähän jokainen sai potkun takamuksille. Vaikka toinen painaa tukka suorana vaikkei sitä tukkaakaan paljon jäljellä ollut.

Continue reading →

Komendantin Mona Lisa -hymy

Komendantin Mona Lisa -hymy

Yhdellä nimenhuudolla huudettiin sellainenkin henkilö kuin Sarliini komentajan puhutteluun. Minulla oli tulkkina Sailion Martti. Hän oli vanha konkari. Martti oli uusinut sopimuksen ja piti vuosilomaa St Nicolasissa. Sieltä hän lähti Afrikkaan pioneerijoukkoihin, ei enää Indokiinaan.

Olihan se ihmeellistä puhua suomea! Martti opetti, että pitää yrittää olla mahdollisimman sotilaallinen. Hän näytti miten gardez vous (asento) ja demi tour droit (puolikäännös oikeaan) tehdään. Pikaleksuuni, että puhutella suureksi herraksi. ”Oui, mon commendant, non, mon commendant”. (Kyllä, herra komentaja, ei herra komentaja). Muutama sana ranskaa lyötiin siinä kantapään kautta sisään. Kömpelöstihän se meni, mutta meni kuitenkin.

Continue reading →

Silmästä silmään

Orleansvillen aikana meitä koulutettavia alettiin vähitellen lähettää operaatiollekin. Kerron nyt siitä, kun ensimmäisen kerran jouduin fellaghan kanssa silmästä silmään. (Fellagha = ”kotinsa jättänyt”, eli Algerian vapautusarmeijan FLN:n sissi).

Lähdimme operaatiolle Orleansvillestä etelään. Se oli metsän peittämää vuoristoseutua, eli djefeliä. Siinä lähellä oli neljä pientä Marabouta, arabien rukoustemppeliä, neljällä kukkulalla. Se oli vanha kokoontumispaikka. He pitävät jotain omia vuorisaarnojaan siellä, varsinkin Ramadanin aikaan. Jumalan hylkäämää seutua se on.

Continue reading →